Henkivakuutusyhtiö Kalevan lokakuussa 2022 teettämässä kyselyssä 52 prosenttia vastaajista kertoi, että pitää henkilökohtaisesta surusta kertomista somessa kiusallisena. Vaikeimmaksi asian kokevat yli 60-vuotiaat ja miehet, joista näin ajattelee 60 prosenttia.
Lisäksi 15 prosenttia suomalaisista ei osaa sanoa, onko surusta kertominen somessa kiusallista vai ei.
YouGov Finlandin toteuttamaan kyselyyn vastasi 2 011 yli 18-vuotiasta suomalaista. Naisia vastaajista oli 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Kyseessä oli edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan painotettuna.
Peräti 69 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei halua omaa kuolintietoaan someen. Naiset ja miehet suhtautuvat omasta kuolemastaan tiedottamiseen suunnilleen samalla tavalla. Ikä sen sijaan vaikuttaa.
Yli 60-vuotiaista kuolinilmoituksen lehteen haluaa 45 prosenttia. Kielteisimmin lehti-ilmoitukseen suhtautuvat yllättäen 50–59-vuotiaat, joista vain 29 prosenttia pitää sitä tarpeellisena. Sosiaaliseen mediaan tiedon kuolemastaan haluaisi noin joka neljäs 18–29-vuotiaista ja joka kymmenes yli 60-vuotiaista.
”Osanottoon somessa liittyy edelleen paljon hämmennystä”
Joka neljäs suomalainen ei osaa sanoa, millaisen reaktion hän valitsisi somessa osanottamiseen. Lisäksi joka viides ei reagoisi somessa näkemäänsä suru-uutiseen mitenkään. Miehet jättävät naisia useammin kokonaan reagoimatta. Miehistä tuttavan kuolemasta kertovan somepäivityksen ohittaisi kokonaan noin joka neljäs ja naisista 14 prosenttia.
Naiset osoittavat myötätuntoa mieluiten kommentilla, suruhymiöllä tai sydämillä. Miehetkin voivat kirjoittaa someen kommentin tai laittaa suruhymiön, mutta naisia harvemmin. Sydämien sijaan he käyttävät mieluummin RIP eli Rest in Peace -ilmausta.
Myös sukupolvien välillä on eroja. Alle 30-vuotiaista 12 prosenttia ajattelee, että osanoton voi ilmaista tykkäämällä tai peukuttamalla kuolemasta kertovaa ilmoitusta. Yli 60-vuotiaista näin ajattelee vain yksi prosentti.
Sydämiä yli 60-vuotiaista käyttäisi osanoton merkkinä vain 9 prosenttia, kun 18–29-vuotiaista näin tekisi 25 prosenttia.
– Kuolemasta viestiminen näyttää olevan murroksessa. Monelle suomalaiselle sosiaalinen media on luonteva osa niin elämää kuin kuolemaa. Samoin aiemmin liian kepeäksi tai jopa sopimattomaksi koettu somereaktio on nyt yhä useamman mielestä sopiva, Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen sanoo tiedotteessa.
– Toisaalta kuoleman käsittelyyn kuten osanottoon somessa liittyy edelleen paljon hämmennystä. Vaikka epätietoisten ja passiivisten määrä on edellisestä kyselystämme neljässä vuodessa hiukan vähentynyt, se on edelleen suuri.
Vaikeana surevalle puhumista pitää 46 prosenttia suomalaisista ja helppona 42 prosenttia
Suomalaiset jakautuvat kahtia, kun heidän on puhuttava kasvotusten omaisensa menettäneen ihmisen kanssa. Vaikeana surevalle puhumista pitää 46 prosenttia suomalaisista. Helppona asiaa pitää 42 prosenttia.
Surevan kohtaaminen muuttuu helpommaksi iän ja elämänkokemuksen myötä. 18–29-vuotiaista surevalle puhumista pitää helppona noin joka neljäs ja yli 50-vuotiaista jo puolet. Naiset kokivat asian hiukan helpommaksi kuin miehet.
Joka kolmas suomalainen kokee omaan kuolemaan varautumisesta puhumisen vaikeaksi. Vielä hankalammaksi asia muuttuu, kun pitäisi puhua läheisen kuolemaan varautumisesta. Sitä piti kyselyn mukaan vaikeana 46 prosenttia suomalaisista.
– Kuolemaa ei mielellään ajatella varsinkaan silloin, kun kaikki on hyvin. Me Kalevassa olemme sitä mieltä, että juuri silloin kuolemaa kannattaa miettiä. Rekrytoimme kuolemantaitovalmentajan, jonka tehtävänä on viestiä kuolemasta ja henkivakuutuksen tärkeydestä. Haluamme rohkaista suomalaisia puhumaan avoimemmin kuolemasta ja siihen varautumisesta, Mikkanen sanoo.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!