Useimmissa entisissä sosialistisissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa väestön suuri enemmistö uskoo Jumalaan ja sitoutuu kirkkojensa opetuksiin. Näin kertoo yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen viime kuussa julkistama tutkimus.
Kyselytutkimuksen mukaan uskonnosta on tullut tärkeä osa yksilöiden ja kansallista identiteettiä maissa, joissa vuosikymmenien ajan harjoitettiin virallista ateismia, ja uskonnollista toimintaa häirittiin ja painostettiin.
Euroopan entisten sosialistimaiden alueilla ortodoksiset kirkot ja katolinen kirkko ovat tavallisimmat uskontokunnat. Joissakin alueen maissa on lisäksi suuria protestanttisia, yleensä luterilaisia ja reformoituja, vähemmistöjä.
Historiallisesti protestanttisenemmistöisiä maita tutkituista maissa olivat ainoastaan Viro ja Latvia. Entinen Itä-Saksa ei ole mukana tässä Pew-tutkimuskeskuksen kyselyssä. Sen sijaan mukana myös ortodoksienemmistöinen Kreikka, joka ei ole entinen sosialistinen maa.
Monissa entisen Neuvostoliiton alueen ja sosialistisen Keski- ja Itä-Euroopan maissa monet ihmiset identifioituvat alueen perinteisten kirkkojen kannattajiksi, mutta samalla uskonto on heille myös kansallisen identiteetin osa. Esimerkiksi Venäjän federaatiossa tai Puolassa enemmistö väestöstä on sitä mieltä, että ortodoksisuus tai katolilaisuus on tärkeää, jotta ihminen olisi ”aidosti” venäläinen tai puolalainen.
Tutkimuksen mukaan monille alueen ihmisille uskonto on osa kansallista identiteettiä, vaikka kyseisen kirkkokunnan jumalanpalveluksiin tai muuhun toimintaan ei paljon osallistuttaisikaan. Esimerkiksi alueen ortodokseista vain kymmenesosa käy kirkossa joka viikko. Korkein prosentti on Romaniassa, 21 prosenttia. Esimerkiksi Kreikassa vastaava prosenttiosuus on 17 prosenttia, Armeniassa yhdeksän prosenttia ja Latviassa viisi prosenttia.
Ortodoksinen usko kestää kyselyissä vahvimmin
Kolmessa alueen ortodoksienemmistöisessä maassa, Venäjällä, Bulgariassa ja Ukrainassa, itseään ortodokseina pitävien ihmisten osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 1991 vuoteen 2015 tultaessa. Esimerkiksi Venäjällä ortodoksien osuus väestöstä on kyselyn mukaan noussut tuona aikana 37 prosentista 71 prosenttiin. Bulgariassa vastaavat prosenttiluvut ovat 59 ja 75, Ukrainassa 39 ja 78.
Tutkimuksen mukaan erityisesti alueen ortodoksisissa maissa ajatellaan myös yleisesti, että näiden kansojen kulttuuri on ylivoimaista muihin maihin verrattuna.
Mielenkiintoinen piirre on, että monissa alueen ortodoksisissa maissa väestöllä on hyvin venäjämielisiä mielipiteitä: monet näkevät Venäjän puskurina lännen vaikutusta vastaan. Heidän mukaansa Venäjällä on erityisiä velvoitteita puolustaa paitsi venäläisiä, myös ortodoksisia kristittyjä muissa maissa. Venäjällä näin ajattelee 85 prosentia haastatelluista, Armeniassa 83 prosenttia ja Serbiassa 80 prosenttia.
Katolisella kirkolla on mennyt tutkimusalueella huonommin. Vastaavina vertailuvuosina Puolassa katolilaisiksi identifioituvien osuus pienentyi 96 prosentista 87 prosenttiin. Unkarissa samat luvut olivat 63 ja 56, Tshekissä 44 ja 21.
Protestanttisuuteen identifioidutaan harvimmin
Kaikkein vähiten alueen perinteiseen valtakirkkoon tai kirkkoihin identifioidutaan aiemmin katolisenemmistöisessä Tshekissä sekä historiallisesti protestanttisenemmistöisissä Virossa ja Latviassa, sekä niukasti katolisenemmistöisessä, vahvojen protestanttivähemmistöjen Unkarissa.
Tshekissä jopa 72 prosenttia väestöstä ei pidä itseään minkään kirkon jäsenenä. Samoin Virossa 45 prosenttia väestöstä on uskontokuntien ulkopuolella. Protestanttina, Viron tapauksessa siis yleensä luterilaisena, pitää itseään 29 prosenttia haastatelluista. Ortodoksina itseään pitää 25 prosenttia, mikä selittyy Viron suurehkolla venäläisvähemmistöllä.
Pew Research Center teki tutkimukseen vaadittavat haastattelut ja kyselyt tutkimusalueen maissa kesäkuun 2015 ja heinäkuun 2016 välisenä aikana. Kyselyissä käytettiin 17 eri kieltä ja siinä haastateltiin yli 25 000 yli 18-vuotiasta henkilöä 18 eri maassa.
Kuva ortodoksisesta tsasounasta Säkkijärvellä Venäjällä: Olli Seppälä