Suomalaisista 47 prosenttia on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Miesten tekemän vapaaehtoistyön määrä on lisääntynyt ja naisten vähentynyt. Koulutusasteittain tarkasteltuna alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet osallistuvat vapaaehtoistoimintaan eniten. Tulotasoittain tarkasteltuna keskituloiset näyttävät olevan aktiivisimpia.
Tiedot selviävät Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselystä. Taloustutkimus haastatteli runsasta tuhatta henkilöÄ verkkopaneelissa maaliskuussa.
Kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2018. Silloin vapaaehtoistyötä oli tehnyt kuluneen vuoden aikana 48,7 prosenttia vastaajista. Korona on siis vaikuttanut tehdyn vapaaehtoistyön kokonaismäärään vain vähän. Osittain vapaaehtoistyö on kuitenkin siirtynyt pandemian myötä verkkoon.
– Oli yllättävää, että mitään romahdusta ei ole koronan vuoksi tapahtunut. Vapaaehtoistoimintaa todella arvostetaan ja sen kautta saadaan merkitystä elämään. Ihmisillä on selkeä kaipuu yhteyteen ja osallisuuteen sekä halu tehdä hyvää. Tämä on toiveikasta myös kirkon vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta, Kirkkohallituksen asiantuntija Irene Nummela sanoo Kotimaalle.
Eniten vapaaehtoistyötä tehdään liikunnan ja urheilun sekä lasten ja nuorten parissa. Myös asukas-, asuinalue- ja kylätoiminta on suosittua. Evankelis-luterilaisten seurakuntien vapaaehtoistyöhön osallistui vastaajista viisi prosenttia ja muiden uskonnollisten yhteisöjen vapaaehtoistoimintaan kaksi prosenttia.
Vapaaehtoistyössä vastaajat arvioivat tarvitsevansa erityisesti hyviä vuorovaikutustaitoja. Myös organisointitaidoille ja digitaidoille sekä hallintoon tai johtamiseen liittyville taidoille ajatellaan olevan tarvetta.
Nummelan mukaan seurakunnissa on löydetty pandemia-aikana uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Ryhmien ohjausta on siirretty Teamsiin, tapaamisia on toteutettu kävellen ja ulkoillen ja riskiryhmiin kuuluville on toimitettu ruokaa ja tarjottu muuta asiointiapua.
– Joillain paikkakunnilla on huolta siitä, miten koronan myötä kadonneet vapaaehtoiset saadaan takaisin. Toisaalta joillain paikkakunnilla mukaan on tullut uusia vapaaehtoisia, Nummela kertoo.
Onko vapaaehtoistyö avointa kaikille?
Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta uskoo tekevänsä vapaaehtoistyötä jatkossa vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän kuin nyt. Korkeakoulutetut ja vakaalla työuralla olevat henkilöt ovat innokkaimmin kasvattamassa omaa panostaan ja uskovat osaamisensa olevan riittävää.
Kaikkein pienituloisimpien tekemien vapaaehtoistyötuntien määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2015.
– Jos vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot haluavat jatkossakin olla avoimia kaikille, tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota rekrytointikäytäntöihin, perehdytykseen sekä työn tukemiseen, sanoo asiantuntija Marion Fields Opintokeskus Siviksestä Kirkon viestinnän tiedotteessa.
Vapaaehtoistyöhön osallistumista helpottaisi vastaajien mukaan erityisesti se, jos tarjolla olisi lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä tai jos elämäntilanne olisi sopivampi ja oma terveydentila parempi. Lisäksi osallistumista helpottaisi kätevämmin saatavilla oleva tieto vapaaehtoistehtävistä ja se, että ihminen tietäisi heti, mihin sitoutuu.
Vastaajista 38 prosenttia haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. 15–24-vuotiaista näin vastasi jopa 61 prosenttia.
– Tämä on positiivinen haaste kirkolle. Miten osaisimme kutsua nuoria yhä enemmän mukaan vapaaehtoistoimintaan? Olennaista olisi kysyä heitä erilaisiin tehtäviin suoraan, rohkeasti ja henkilökohtaisesti, Irene Nummela sanoo.
– Eräs nuori aikuinen kertoi juuri äskettäin, että pääsi mukaan seurakuntaan nimenomaan tekemisen kautta. Mukaan pyytämisellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia.
Vapaaehtoistyötä tehdään mieluiten kasvotusten ja järjestöjen tai yhteisöjen organisoimana. 83 prosenttia vastaajista tekee vapaaehtoistyötä järjestön, yhdistyksen tai seuran organisoimana ja yhdeksän prosenttia evankelis-luterilaisen seurakunnan organisoimana.
Lyhyt- ja pitkäkestoista vapaaehtoistyötä tehdään lähes yhtä paljon. Pop up -tyyppinen vapaaehtoistoiminta kiinnosti erityisesti naisia.
Vapaaehtoisena toimittiin keskimäärin 12,9 tuntia kyselyä edeltävän neljän viikon aikana. Vuonna 2018 vastaava luku oli reilut 15 tuntia.
Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.