Ruotsissa yhä useammat ulkomailla syntyneet haluaisivat tulla haudatuksi sekä nykyiseen asuinmaahansa Ruotsiin että kotimaahansa. Asiasta kertoo ruotsalaislehti Kyrkans Tidning.
Tuhkahautausten yleistyessä tuhkan jakoa koskeva lupahakemusten määrä on Kyrkans Tidningin mukaan lisääntynyt dramaattisesti. Ruotsalaisen uutistoimisto TT:n tekemän kyselyn mukaan lääninhallitukset vastaanottivat viime vuonna 47 hakemusta, kun toissa vuonna vastaava luku oli 21. Näistä vain seitsemän hakemusta sai hyväksynnän.
Kiinnostusta tuhkien jakamista kohtaan arvellaan olevan todellisuudessa vielä enemmän kuin hakemuksista voisi päätellä. Kaikkia pyyntöjä ja kyselyjä ei tilastoida.
Lupahakemusten jättämiselle on olemassa säännöt. Lupaa voi hakea vain vainajan puolesta, ei etukäteen ennen kuolemaa, Tukholman lääninhallituksen asianajaja Linnea Ornstein sanoo. Lupahakemuksen hoitaminen on siis omaisten vastuulla.
Ornsteinin mukaan tarvitaan myös pätevä syy. Syitä ratkotaan tapauskohtaisesti. Useimmiten hyväksyttävä syy perustuu uskonnolliseen vakaumukseen. Ei kuitenkaan riitä perusteluksi, että vain toivoo tuhkan jakamista tai että vainaja on asunut elinaikanaan useammassa maassa.
Ruotsin eduskunnassa on tehty aloitteita hautauslain uudistamiseksi niin, että useammat saisivat mahdollisuuden jakaa tuhkansa kuoleman jälkeen kahteen hautapaikkaan, mutta ne eivät ole menneet läpi.
Suomen hautaustoimilaki ei mahdollista tuhkan jakamista.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Yhä useampi vainaja tuhkataan, ja yhä useamman tuhka haudataan veteen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä