Kirkon ulkoasiain osastossa huomattiin Petroskoissa viime viikolla pidetyn suomalais-ugrilaisen pappeinkokouksen jälkeen kummallinen seikka. Eräissä Inkerin kirkon eri maiden kokousdelegaateille palvelimella jakamista kuvista oli kuvankäsittelyllä häivytetty naispappien viran tunnuksia.
Yksi tämän kohtalon kokeneista suomalaisista papeista on Tallinnan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Hannele Päiviö. Hän kuului Petroskoin-kokouksessa Suomen kirkon delegaatioon.
– Tällainen tuntuu tosi pahalta. Ensin ollaan kontaktissa kokouspäivinä, suvaitaan ja käyttäydytään korrektisti. Ja kun sitten selkänsä kääntää ja vierailu on päättynyt, tapahtuu tällaista. Tämä on epäystävällistä, epäkorrektia ja loukkaavaa, ei voi muuta sanoa, Hannele Päiviö sanoo.
Päiviö on työskennellyt Tallinnan seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2007.
– Siellä suomalaisessa seurakunnassa on inkerinsuomalainen juuri, ja heidän parissaan teen työtä. Tätäkin taustaa vastaan kuvankäsittely tuntuu nihiloimiselta, Päiviö lisää.
Viime vuonna pidetyssä valmistelukokouksessa Petroskoissa sovittiin, että kaikkien kirkkojen kaikki papit voivat osallistua kokoukseen papin tunnuksissa. Kokouksen jumalanpalvelusten toimittaminen Inkerin kirkon tiloissa jätettiin kuitenkin Inkerin kirkon linjan mukaisesti vain miespappien tehtäväksi.
– Kaikki sujui kokouksessa hyvin, ja oli Inkerin kirkolta iso myönteinen sovinnon ele, että kaikki papit saivat kokouksessa esiintyä pappeina. Toki oli jännitteitäkin, ja joku naispappi koki itsensä ohitetuksi, mutta kuitenkin etupäässä asiat sujuivat.
Nyt Päiviö kertoo miettivänsä vakavasti sitä, minkälainen on se ihminen, joka kelpaa Inkerin kirkkoon.
– Onko se niin, että pitää olla valkoihoinen hetero ja mies, että varmasti kelpaa? Naiset toivotetaan tervetulleiksi vaikenemaan seurakunnassa. Olihan se sellaista Suomessakin vielä 1980-luvulla. Vuonna 1988 me ensimmäiset papeiksi vihityt naiset olimme kuin huutomerkki ja meitä katsottiin tarkkaan. Mutta sitten se merkillisyys poistui. Miehet ja naiset ovat tehneet yhdessä hyvää työtä Suomen kirkon hyväksi, Päiviö kertoo.
Hänen puolisonsa on samalla hänen työtoverinsa Tallinnassa.
– Oma puolisoni sanoo, että kun yhdessä naisena ja miehenä toimitamme messua Tallinnassa, siinä on palvelutehtävässä läsnä koko ihmisyys Kristuksen kirkossa. Kristuksessa ei ole miestä eikä naista.
Päiviön mielestä tapahtunut vahvistaa aiemmin tiedetyn jälkeen jännitteisen tilanteen.
– Inkerin kirkko on vielä murrosikäinen kirkko. Kovin mustavalkoinen maailmankuva siellä näyttää olevan, Hannele Päiviö sanoo.
”Ei todellakaan voida puhua toisen kirkon kunnioittamisesta”
Nokian seurakunnan kappalainen Marita Tuomi löysi Inkerin kirkon jakeluun tarjoamista kuvista monta sellaista, josta häneltä ja eräiltä muilta naisilta oli kuvia käsittelemällä poistettu papinkaulus.
– Tämä on minusta täysin ala-arvoista eikä tällaista toimintaa voi millään tavalla hyväksyä. Se ei loukkaa vain naispappeja vaan koko luterilaista kirkkoamme. Inkerin kirkossa tämän tekijät osoittavat hyvin karkealla tavalla sen, mitä he ajattelevat meidän luterilaisen kirkkomme virkakäsityksestä. Ei todellakaan voida puhua toisen kirkon kunnioittamisesta, Marita Tuomi sanoo.
Myös Tuomi kuului Petroskoin-kokouksessa Suomen kirkon delegaatioon.
Tapahtunut kertoo ylipäätään Tuomen mukaan siitä, että Inkerin kirkon ekumeeninen linja suhteessa Suomenkin kirkkoon on jyrkentynyt.
Toistaiseksi ei tiedetä, miksi näin pääsi tapahtumaan. Tuomi pohdiskelee, onko sylttytehdas Inkerin kirkossa vai jonkun sitä rahoittavan ulkomaisen tahon piirissä.
– Jos tämä on Inkerin kirkon hyväksymää, se kertoo siitä, että nyt tehdään pesäeroa luterilaisten sisarkirkkojen kanssa. Se voi myös paljastaa sen, että Inkerin kirkko on samalla länsikriittisellä linjalla kuin Venäjän ortodoksinen kirkko ja Venäjän valtio, ja ylipäätään identifioituu entistä voimakkaammin venäläisyyteen, Marita Tuomi arvioi.
Petroskoissa pidettiin viime viikolla 13. suomalais-ugrilainen pappeinkokous. Neljän vuoden välein pidettävään kokoukseen osallistuvat Suomen, Viron, Unkarin ja Inkerin luterilaiset kirkot, sekä Romanian unkarinkielinen luterilainen kirkko.
Seuraavan kerran suomalais-ugrilainen pappeinkokous pidetään Suomessa vuonna 2020.
Kuva: Jussi Rytkönen. Kokousdelegaatteja Petroskoin suomalais-ugrilaisessa pappeinkokouksessa. Jutussa haastateltu Marita Tuomi kuvassa eturivissä.
Lue myös:
Piispa Häkkinen kuvamanipulaatiosta: ”En voi hyväksyä tällaista totuuden vääristelyä.”