Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi tapasi hiljattain ensi kertaa perusteellisten keskustelujen merkeissä Venäjän ortodoksisen kirkon (VOK) ulkoasiain johtajan, metropoliitta Hilarionin.
Kuukaupin mukaan tapaaminen oli hyvin merkittävä kirkkojen välisen yhteisymmärryksen kannalta.
– Metropoliitta Hilarion tunnusti Inkerin kirkon olevan Venäjällä historiallinen kirkko, jolla on yhdessä Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa lähetystehtävä Venäjällä, Kuukauppi kertoo.
Kuukaupin mukaan Hilarion oli myös kertonut VOK:n arvostavan Inkerin kirkon eettisiä kantoja ja arvoja, joita kirkot voivat yhdessä viedä venäläiseen yhteiskuntaan.
Inkerin kirkko ei ole toiminnassaan VOK:sta riippuvainen, mutta hyvä yhteisymmärrys Venäjän valtakirkon kanssa on sille luonnollisista syistä ekumeenisesti merkittävää.
Ilmapiirin muuttuminen on vähemmistönä eläville luterilaisille tärkeää myös siksi, että aikaisempina vuosikymmeninä Venäjän ortodoksisen kirkon piirissä on voinut esiintyä myös hyvin kriittisiä kantoja protestanttisuutta, myös luterilaisuutta kohtaan. Ortodoksit ovat esimerkiksi pelänneet proselytismiä: että ortodokseja houkuteltaisiin eri protestanttikirkkojen ja -ryhmien jäseniksi.
Venäjä muuttuu
Kuukaupin mukaan proselytismin pelko on nykyisin vähentynyt ortodoksien piirissä. Myös Venäjän viranomaisten suhtautuminen kirkkopolitiikkaan on hänen mielestään rauhoittunut.
– Vielä 15 vuotta sitten silloin VOK:n ulkoasiain johtajana toiminut metropoliitta Kirill (nykyinen patriarkka) saattoi kysyä, miksi me luterilaiset teemme lähetystyötä Venäjällä. Silloin hän kyllä hyväksyi sen, että joku yksittäinen venäläinen saattoi liittyä etnisesti suomalaistaustaiseen Inkerin kirkkoon, kunhan mistään joukkoliikkeestä ei olisi kysymys, Kuukauppi sanoo.
Yleisesti ottaen nyt vaikuttaa Kuukaupin mukaan siltä, että VOK:n suhtautuminen myös aivan uusiin protestanttisiin ryhmiin on muuttunut.
– Erilaisiin neoprotestantteihinkin suhtaudutaan nyt toisin kuin ennen. Sillä saattaa olla merkitystä, kuinka kauan jokin kirkkokunta on Venäjällä toiminut. Luulen myös, että VOK:lle on toki parempi, että joku venäläinen on neoprotestantti kuin juoppona ojassa.
Venäjän valtiokin toivoo Kuukaupin mukaan nykyisin, että kaikki uskonnolliset yhteisöt auttaisivat Venäjän köyhiä ja syrjäytyviä, esimerkiksi Keski-Aasiasta tulevia, usein paperittomia siirtotyöläisiä. Monet näistä ovat muslimeja.
– Meillä on ollut näitä muslimeja vierailemassa myös Kelton Pyhän Yrjön kirkon jumalanpalveluksissa. Yksi heistä jopa polvistui alttarille siunattavaksi ehtoollisen aikana, Kuukauppi sanoo.
Jännittävä tapaaminen johti rahoitusneuvoihin
Kuukauppi kertoo hieman jännittäneensä tapaamista Hilarionin kanssa, mutta on tyytyväinen sen lopputulokseen.
– Uskon, että meitä ehkä nyt haastetaan entistä rohkeammin näkymään ja tunnustamaan uskoamme Venäjällä.
Yksi käytännön osoitus kirkkojen uudesta lähentymisestä liittyy Inkerin kirkon äskettäin Pietarissa takaisin saamaan suurikokoiseen Pyhän Annan kirkkoon.
Kirkko kaipaa remonttia, mikä tulee kalliiksi. Kuukauppi kertoo tiedustelleensa Hilarionilta, voisiko Venäjän ortodoksinen kirkko neuvoa Inkerin kirkkoa varainhankinnassa.
– Hilarion lupasi neuvoja ja kehotti lähettämään asiaan liittyvän pyynnön, jonka hän toimittaisi Venäjän ortodoksisen kirkon johtajalle, patriarkka Kirillille, Aarre Kuukauppi sanoo.
Venäjä ei ole pelkästään vanhoillisuutta
Venäjää pidetään nykyisin morallisen uus-ahdasmielisyyden täyttämänä valtakuntana, mutta asia on Kuukaupin mukaan monimutkaisempi. Venäjä on hyvin suuri ja elävä maa. Kuukaupin mukaan ei voida sanoa, että kansalaiset olisivat vain vanhoillisia.
– Venäjällä voi itse asiassa elää nykyisin yksityisesti melko vapaasti. Esimerkiksi homoparien kimppuun ei varmasti käydä. Mutta jos he itse tekevät suhteestaan julkisen heiluttelemalla näkyvästi sateenkaarilippuja tai kutsumalla muita, silloin yhteiskunnassa voi nousta kriittisiä reaktioita.
Kuukauppi muistuttaa, että myös Venäjän ortodoksisen kirkon sisällä on eri mielipiteitä homoseksuaalisuudesta ja myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia.
Erilaisissa gallupeissa on edelleen silti niin, että venäläisten käsitykset moraalisista kysymyksistä poikkeavat länsieurooppalaisista.
– 80 prosenttia venäläisistä kannattaa vain hetero-avioliittoja, Aarre Kuukauppi sanoo.
Kuva: Matti Karppinen