Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Torniolaisen Osmo Huhdan (kesk.) kunta- ja seurakuntavaikuttajan tehtävät lähtivät liikkeelle Arpelan kylän kyläpäällikön tehtävistä, joissa mies on toiminut kymmenisen vuotta.
– Kotikylälläni on noin 500 asukasta, ja se on yksi kaupungin palvelukylistä. Palvelukylillä pyritään säilyttämään Torniossa peruspalvelut kuten koulu- ja terveystarjonta.
Huhta on kyläpäällikkönä osallistunut oman kylänsä palveluiden puolustamiseen ja kehittämiseen hyvin aktiivisesti. Tämän vuoksi tuttavat pyysivät häntä Keskustan ehdokkaaksi viime kuntavaaleihin.
Huhta pääsi kaupunginvaltuustoon ensimmäisellä yrittämällä. Samoin kävi kirkollisessa toiminnassa, jossa hän on nyt toista kautta.
Keskusta-aate on juurtunut Huhdan mieleen jo lapsuudenkodissa eikä puoluevalinta tuottanut kuntapolitiikkaan lähtiessä päänvaivaa.
– Puoluekantani perustuu selkeästi maaseudun etujen ajamiseen ja kehittämiseen. Vaihtoehtoisia ajatuksia ei minulle tullut eteen puoluevalintaa tehdessä.
”Kunta- ja seurakuntavaikuttaminen tukevat toisiaan”
Kirkkopolitiikkaan Huhta lähti niin ikään tuttujen ihmisten aloitteesta. Tässäkin tehtävässä hänen tavoitteenaan on kehittää omaa kotiseutuaan parempaan suuntaan esimerkiksi vanhusten asioissa. Nyt Huhdalla on meneillään toinen kausi kirkkovaltuutettuna ja kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Hän on havainnut, että kunta- ja seurakuntavaikuttaminen tukevat monessa kohtaa toisiaan.
– Molemmissa tehtävissä on yhteisiä haasteita, kuten talouden ja toiminnan suunnittelu sekä lähimmäisistä huolehtiminen.
Uskonnon ja politiikan sekoittaminen on Huhdalle hyvin vieras ajatus. Hän on ehdottanut kirkkovaltuustoon henkilöpohjaista vaalia, mikä osaltaan vähentäisi kuvaa maallisten ja hengellisten kysymysten sekoittumisesta kirkollisessa vaikuttamisessa.
– Mainitsin eräässä ensimmäisellä kaudella tehdyssä haastattelussa, että politiikkaa ja uskontoa ei pidä yhdistää, ja pohdin, että seuraavaan kauteen voitaisiin mennä henkilövaaleilla. Se ei toteutunut vanhojen toimintamallien vuoksi. Olen vieläkin tästä asiasta samaa mieltä.
Käytännössä Huhta kokee ajavansa kunnassa ja seurakunnassa usein samankaltaisia asioita.
Näistä hyvä esimerkki ovat lasten ja ikäihmisten vapaa-ajan kerhotoiminnat ja niiden kehittäminen. Lisäksi seurakunnalla on tonttimaata, jonka käyttöä pohditaan kunnan kanssa erityisesti kunnallistekniikan ja kaavoittamisen kysymyksissä.
– Kaupungin kanssa järjestämme yhteisiä palavereita, joissa näitä asioita käsitellään. Seurakunnan kiinteän omaisuuden myynnillä tai sen käyttötarkoituksen muuttamisella on omat sääntönsä, jotka hidastavat rakentamattomien maa-alueiden hyödyntämistä kaupungin tarpeisiin.
”Seurakunnat tekevät syvällistä ja huolehtivaa työtä”
Kirkon ja valtion suhde näyttäytyy torniolaisin silmin kokonaisuudessaan varsin vakaana.
– Kirkko hoitaa osaltaan yhteisiä asioita, joita valtio on sen velvoittanut hoitamaan, esimerkiksi hautaustoimen. Nopeat verotusperusteiden muutokset ovat uhka kirkon pitkäjännitteisessä kiinteiden kustannusten hoidossa.
Kirkon ja valtion neuvottelevaa yhteistyötä olisi Huhdan mielestä varaa lisätä. Myös seurakuntien ja kuntien yhteistyö voisi olla nykyistäkin aktiivisempaa esimerkiksi vanhusten ja muidenkin ikäryhmien ohjatun toiminnan järjestämisessä.
Huhta kannattaa järjestelmää, jossa kirkon ja valtion vahva yhteys näkyy esimerkiksi siten, että eduskunta hyväksyy kirkkolain.
Huhta toivoo, että valtio näkisi jatkossakin kirkon työn arvon esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.
– Seurakunnat tekevät erittäin syvällistä ja huolehtivaa työtä kaikkien ikäryhmien kanssa. Tässä työssä päästään välittömästi lähelle ihmisten huolta ja ahdinkoa. Kirkko voi auttaa tarvittaessa myös maahanmuuttajia sopeutumaan uusille alueille vaikkapa tarjoamalla tilojaan käytettäviksi.
KUKA?
• Osmo Huhta
• Ikä: 59
• Kotipaikka: Tornio
• Ammatti: Suunnittelupäällikkö
• Perhe: Vaimo ja kolme aikuista poikaa
• Harrastukset: Uinti ja pientilan hoitaminen
Timo Laaninen: ”Keskustalla ja kirkolla on lämmin ja osallistuva suhde”
Pitkän linjan keskustavaikuttaja Timo Laaninen kuvailee puolueensa suhdetta seurakuntiin ja kirkkoon lämpimän myönteiseksi. Laaninen on toiminut Kotimaan kolumnistina ja opiskelee tällä hetkellä myös teologiaa.
– Keskusta näkee kirkon ydintehtäväksi evankeliumin julistamisen, ja arvostamme myös siitä nousevaa kirkon yhteiskunnallista roolia, Laaninen pohtii.
Lämmin suhde kirkkoon näkyy käytännössä siten, että Keskustan jäsenet osallistuvat aktiivisesti kirkon hallintoon varsinkin paikallistasolla mutta myös keskushallinnossa.
– Olemme kannustaneet keskustalaisia asettumaan ehdolle seurakuntien vaaleissa ja näyttämään myös puoluetunnukset, jos ehdokaslistat on koottu puolueperustalta. Monilla keskustan piireillä on tapana järjestää erityisiä kirkkopyhiä.
Keskustan suurimpien kokousten ohjelmaan kuuluu myös aamuhartaus sunnuntaiaamuna. Silloin tällöin aktiiviset keskustalaiset tapaavat myös kirkon edustajia ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden tiimoilta.
Puolue tekee myös seurakuntavaaleihin ohjelman, jossa ei oteta kantaa opillisiin kysymyksiin vaan esitetään tuki ajatukselle kansankirkosta ja huomioita kirkon päätyömuodoista.
– Keskustan erityisenä painopisteenä on toivomus, että kirkko pysyy läsnä kaikkialla Suomessa, myös syrjäseuduilla. Kylät pysyvät elävinä, jos kotikirkossa palavat valot.
Laaninen arvelee, että Keskustassa vallitsi kirkkopoliittinen huoli muutama vuosikymmen sitten, kun kirkon ja vasemmistopuolueiden suhteet alkoivat lämmetä.
– Puolueessa kannettiin huolta siitä, kaappaako SDP kirkon hallintaansa. Tällainen kysymyksenasettelu on aikaa sitten vanhentunut. Nyt kuljemme kirkon kanssa rinnakkain ja useimmiten samaan suuntaan.
Laaninen uskoo, että kirkon aseman muutokset ovat eniten kiinni siitä itsestään.
– Yhteinen ongelma kirkossa ja puolueissa on väen vanheneminen ja jäsenmäärien lasku. Siinä meillä voisi olla jopa opittavaa toisiltamme.
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta syntyi vuonna 1906, ja tunnettiin vuoteen 1964 Maalaisliittona, mikä kuvaa puolueen syntypohjaa maaseudun talonpoikien asioiden puolestapuhujana. Puolueen arvopohjan muodostavat poliittiseen keskustaan kuulumisen lisäksi puolueen perustajahahmon Santeri Alkion luoma alkiolaisuuden aate ja sosiaaliliberalistinen ajatusmaailma.
Nykyisellään Keskusta on päähallituspuolue. Sen näkyvin kärkihahmo on pääministeri Juha Sipilä.
Hallitusvastuu ja hyvinvointivaltion ripeään uudistamiseen tähtäävä politiikka ovat näkyneet puolueen kannatuksessa laskusuhdanteena. Keskustan kannatus on tuoreimpien gallupien mukaan 18,4 prosenttia (Yle, Taloustutkimus).
Lue myös:
Kuntavaalit SDP: Enemmän yhteistä kuin eroja