Kommentti: Vapaa-ajattelijat kaipaavat lisää jäseniä saadakseen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja painoarvoa

Vapaa-ajattelijain liiton liittokokous hyväksyi syykuun lopussa liiton tavoitteet ja strategian vuosille 2020–2023. Asiakirjaa ei ole liiemmälti esitelty julkisuudessa, sillä siihen ei varsinaisesti sisälly mitään uutta tai mullistavaa.

Liiton toiminta-ajatus on yhä olla ”uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö, joka perustaa toimintansa tiedepohjaiseen ja rationaaliseen ajatteluun sekä humanistisiin arvoihin”. Tosin edellisessä nelivuotisstrategiassa todettiin, että liitto on järjestö, ”joka myös edistää tiedepohjaista maailmankuvaa ja humanistista etiikkaa”.

Vapaa-ajattelijan liitossa ymmärretään tehtävän tietty mahtipontisuus suhteessa tosiasialliseen jäsenmäärään. Senpä vuoksi uudessa strategiassa halutaan vahvistaa jäsenhankintaa, sillä sen avulla toivotaan saatavan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja painoarvoa.

Vuonna 2018 liiton jäsenyhdistyksissä oli yhteensä 1364 jäsentä. Liiton jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa.

***

Vapaa-ajattelijain liiton visiona on Suomi sekulaarina valtiona ja yhteiskuntana.

Liitossa uskotaan, että visio saavutaan strategialla, jossa on seitsemän kohtaa.

1. Kirkko ja valtio erotetaan. Liitto haluaa purkaa viimesetkin rippeet evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudellisesta erityisasemasta, mikä tarkoittaisi erillisen kirkkolain lakkauttamista. Jatkossa kirkoilla olisi arvatenkin säännöt kuten muillakin rekisteröidyillä uskonnollisilla yhteisöillä.

2. Uskonto oppiaineena poistuu ja kouluissa uskontoon sitouttaminen lopetetaan. Tällä tiellä monen asiaa sivusta seuranneen mielestä jo ollaan. Liitto katsoo, että uskontojen ja katsomusten opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta, vaan niihin sisältyvät teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta.

3. Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu. Liiton tavoitteena on, että vuodenaikajuhlat ja niihin liittyvät vapaat työstä ja opiskelusta olisivat virallisesti maallisia, vailla uskonnollista statusta. Tapakulttuuriin liittyy myös ajatus yhdenvertaisesta vihkimisoikeudesta. Toisin sanoen jos uskonnolliset yhteisöt saavat jatkossa pitää vihkioikeuden, sellainen tulee antaa myös ”siviilivihkimisestä kiinnostuneille sekulaaria kulttuuria edistäville järjestöille”.

4. Hautaustoimi siirtyy julkiseksi palveluksi. Vapaa-ajattelijat kokevat nykyisen hautaamiskäytännön syrjiväksi ja haluaisivat uudistaa sitä, minkä lisäksi valtion pitäisi antaa tähän rahallista tukea. Krematorioiden ja tunnustuksettomien seremoniatilojen perustamisen ja ylläpidon tulisi olla julkisen vallan toimintaa.

5. Henkisen tuen riittävyys turvataan. Tämä strategian kohta tarkoittaa, että sairaala, sotilas- ja vankilappeista tulisi luopua ja korvata nämä psykososiaalisen tuen ammattilaisilla.

6. Tieteellisen maailmankuvan asemaa vahvistetaan. Liiton mielestä oppilaitosten opetuksen ja opiskelun tulee olla tiedeperustaista, rationaalista ja kriittisyyteen ohjaavaa sekä myös käytännössä uskonnollisesti sitouttamatonta. Julkisin varoin ei myöskään pitäisi tukea uskonnollisia kouluja.

7. Humanistisen etiikan asema vahvistuu. Liitto uskoo, että ihmisten suuri enemmistö ymmärtää, että uskonto ei ole moraalin lähde ja perusta. Tästä seuraa vapautuminen vanhoista uskontoperustaisista dogmeista ja kontrollista.

***

Vapaa-ajattelijat ovat historiansa aikana olleet kokoaan suurempi vaikuttaja. Liitto on usein puhunut ikään kuin kaikkien uskonnottomien äänellä, vaikka sellaista valtuutusta heillä ei ole.

Vapaa-ajattelijain liiton 80-vuotisjuhlassa 2017 pääsihteeri Esa Ylikoski piti puheen, jossa hän sanoi, että liiton tärkein lainsäädännöllinen saavutus oli elämänkatsomustiedon tulo koulun katsomusaineeksi vuonna 1985.

Vapaa-ajattelijain liitto voisi laskea ideologiseksi voitokseen myös kirkosta eroamisen tekemisen helpoksi Eroakirkosta.fi-palvelussa. Palvelun avasi 2003 yksi liiton jäsenyhdistys eli Tampereen vapaa-ajattelijat.

Vuonna 2010 Eroakirkosta.fi siirtyi Vakaumusten tasa-arvo VATA ry:n omistukseen. Sivustolla todetaan, että eroamispalvelun tarjoaa VATA yhteistyössä Vapaa-ajattelijain liiton kanssa.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai digilehden täältä.

Edellinen artikkeliArkkipiispa valitsi vuoden uskontouutiseksi naisten uskonnollisuuden vähenemisen
Seuraava artikkeliSuomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä on pudonnut vuosia, mutta nyt lasku pysähtyi

Ei näytettäviä viestejä