Teologiassa vallitsee laajahko konsensus siitä, että kristityt ja muslimit palvovat samaa Jumalaa. Tässä ei ole mitään uutta, sillä jo paavi Gregorius VII totesi asian kirjeessään Mauritanian kuninkaalle vuonna 1076.
Islamin ja kristinuskon dialogi on kuitenkin haastavaa, kun mennään opillisen keskustelun alueelle. Uskontojen välillä vallitsee merkittäviä eroavaisuuksia.
Asiaa ei helpota se, että kristillisessä teologiassa on vain vähän pohdittu Muhammadin arvoitusta – sitä, mitä kristittyjen tulisi ajatella islamin profeetasta. Arviointia vaikeuttaa negatiivisten Muhammad-tulkintojen ryteikkö Danten Jumalaisesta näytelmästä tämän päivän Twitter-keskusteluihin. Taustalla on tietämättömyyttä mutta myös poliittista vastakkainasettelua.
***
Toisaalta kirkon historiasta löytyy monia pyrkimyksiä ymmärtää islamia.
Idän kirkon patriarkka Timoteus kävi 700-luvun Bagdadissa keskusteluja kalifi Al-Mahdin kanssa. Kerran kalifi kysyi patriarkalta, mitä tämä ajattelee Muhammadista. Patriarkka vastasi Muhammadin olevan ”ylistyksen arvoinen”, koska tämä ”kulki profeettojen tietä ja askelsi Jumalan rakastajien polkua”. Patriarkka viittasi siihen, että Muhammad opetti Jumalan ykseyttä ja opasti ihmisiä pois pahoilta teiltään.
Myös omana aikanamme teologit ovat lähestyneet islamia uskontodialogin hengessä. Jotkut ovat siksi päätyneet tarkastelemaan Muhammadia profeetan kategorian kautta. Näin ovat tehneet eturivin katoliset teologit Hans Küng ja Jacques Dupuis. Myös Ruotsin kirkon arkkipiispan teologinen sihteeri Jakob Wirén julkaisi hiljattain aihetta käsittelevän kirjan.
***
Profeetan käsite on jo Raamatussa laaja-alainen. Siksi ei ole syytä ajatella, että Muhammadin tunnistaminen profeetaksi merkitsisi Koraanin kokonaisvaltaista hyväksymistä. Kristinuskoon kuuluu islamista poiketen ajatus, että Jumalan ilmoitus kietoutuu aina vajavaiseen ihmissanaan.
Fakta on, että Muhammadin perintö on inspiroinut ja voimaannuttanut satoja miljoonia ihmisiä vuosisatojen ajan. On myös huomionarvoista, että Muhammad paransi naisten asemaa omassa kulttuurissaan ja muistutti köyhien oikeuksista.
Islamin profeetan voi asettaa seemiläisten profeettojen jatkumoon, joka on jo kristityille tärkeä Vanhan testamentin myötä. Muhammadin voikin nähdä arabialaisena profeettana ja sosiaalisena uudistajana.
Eri asia, onko tämä muslimien näkökulmasta riittävä käsitys Muhammadista. Toisaalta sen ei tarvitse ollakaan, koska kyse on kristillisestä tulkinnasta koskien islamin profeettaa – ja sellaisena askeleesta uskontodialogin tiellä.
Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä. Kolumni on julkaistu 19.8.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!