Kun valtakunnallinen media tarvitsee juttuun mukaan seurakuntaa, aika todennäköisesti esille pääsevät Kallion seurakunnan ajatukset ja toimintatavat. Helsinki ja pääkaupunkiseutu jyräävät valtakunnallisessa mediassa muun Suomen ja erityisesti syrjäseudut vähän liioitellen 10–0.
Väitän, että esimerkiksi kovin moni koillismaalainen tai kainuulainen ei koe median luomaa kuvaa kirkosta tutuksi ja omakseen. Kirkko Helsingissä ja vaikkapa Sallassa ovat kaksi aivan eri todellisuutta. Pinnalla olevat uskonkysymykset näyttävät Helsingistä ja Sallasta katsottuna hyvinkin erilaisilta.
***
Usein on huvittanut, kuinka pieniltä ja vähämerkityksellisiltä tuntuvia asioita pääkaupunkiseudulta uutisoidaan jopa valtakunnallisessa mediassa, ikään kuin kiinnostavia asioita tapahtuisi vain Helsingissä. Syrjäseudun asiat vastaavasti loistavat poissaolollaan. Uutisoinnin mittasuhteet tuntuvat olevan vinksallaan.
Viime kesäkuussa Paulaksi nimetty myrsky aiheutti laajoja tuhoja Koillismaalla. Esimerkiksi Taivalkosken hautausmaa oli myrskyn seurauksena kuin sotatanner, mistä Kotimaa uutisoi varsin nopeasti. Muu uutisointi olikin sitten niukkaa ja hidasta, vaikka erityisesti Taivalkoskella elettiin päiviä käytännössä poikkeusoloissa.
Paula-myrsky osoitti konkreettisesti syrjäisten seutujen aseman valtakunnallisessa mediassa. Jos vastaavat myrskytuhot olisivat tapahtuneet Uudellamaalla, olisi asia ollut valtakunnallinen pääuutinen päivien ajan. Ymmärrettävästi Pasilasta katsottuna Koillismaan tapahtumien merkityksen hahmottaminen on haastavaa.
Etänä on haastavaa päästä kiinni syrjäseutujen elämänmenoon. Resurssit on keskitetty taloushaasteissa Helsinkiin. Luonnollisesti Pasilasta on toimittajan helpompi ajaa hurauttaa Kallioon kuin Pihtiputaalle. Olisi oikeudenmukaista, että myös Pihtiputaan elämänmeno nähtäisiin mediassa kiinnostavana, tavallisena ja merkittävänä.
***
Uutisoinnin pääkaupunkikeskeisyys herättää vakavan kysymyksen syrjäseutujen väestön osallisuudesta ja tulevaisuudesta. Mitä kaikkea jää uutisoimatta? Kyse on vahvasti aluepolitiikasta ja kirkkopolitiikasta.
Median valinnat luovat todellisuutta. Mielikuvilla on iso merkitys. On aidosti ongelmallista, jos haastateltavat sekä median käyttämät arkisto- ja taustakuvat ovat pääsääntöisesti Helsingistä. Helsinki ei ole koko Suomi eikä Kallion seurakunta koko Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
On todellinen haaste, miten julkisuudesta välittyvään kuvaan kirkosta saataisiin moninaisuutta ja maantieteellistä kattavuutta. Muutos voikin lähteä liikkeelle Helsingin sijaan syrjästä.
Kirjoittaja on Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra ja Koillismaan rovastikunnan lääninrovasti. Kolumni on julkaistu 4.3.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Kolumni: Kallion seurakunta ei ole koko Suomen evankelis-luterilainen kirkko