Rakenteiden kehittäminen ei ole avain kirkon uudistamiseen. Tarvitaan yhteisöjen kehittämistä, summasi kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Tulevaisuuden monimuotoinen kirkko- tapahtuman saldoa.
– On oleellista murtaa esiintyjät-yleisö-asetelma ja haastaa seurakunnan jäsenet aktiiviseksi osaksi seurakuntaa ja sen yhteisöä. Tämä vaatii uudistumista myös työntekijöiden asenteissa, Keskitalo sanoi.
– Kirkon jäsenyydestä on tullut yhä tietoisempaa, eikä pelkkä tapa riitä sitä enää ylläpitämään. Seurakunnissa tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja, jonne on helppo tulla ja toisaalta paikkoja, jossa voi pohtia syvemmin uskonkysymyksiä.
Kirkkopäivillä pohdittiin lauantaina, mikä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli ja tehtävä, kun yhteiskunta muuttuu kulttuurisesti yhä monimuotoisemmaksi ja mosaiikkimaisemmaksi. Kirkon tulevaisuus oli selvästi kirkkopäiväväkeä kiinnostanut aihe, sillä kuulijoita tapahtumassa oli enemmän kuin salissa penkkejä.
Tapahtumassa pohdittiin kirkon kosketuspintaa niin maahanmuuttajien kuin suomalaisten näkökulmasta.
– Hengellinen elämä on monimuotoista, ja on olemassa erilaisia tapoja ilmaista yhteistä uskoa Kristukseen. Tulevaisuuden seurakunnissa tulee tehdä tilaa tälle monimuotoisuudelle, pohti puheenvuorossaan piispa Tapio Luoma.
Kuopion piispa Jari Jolkkonen muistutti, että vaikka 66 prosenttia maahanmuuttajista on kristittyjä, vain 6 prosenttia maahanmuuttajista on kotoutunut Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
– Tarvitaan myös hengellistä kotouttamista, tukea hengellisen kodin löytämiselle, Jolkkonen sanoi.
– Maahanmuuttajat voivat tuoda ”vauhtipiikin” seurakuntien hengelliseen elämään. Samalla se haastaa meidät kohtaamaan teologista erilaisuutta.
Kuva: Elina Fanta