Missiologian dosentti, teologian tohtori Timo Vasko ehdottaa Kotimaan mielipidekirjoituksessaan (11.12.2014), että seurakuntalaisten pitäisi saada suora aloiteoikeus kirkolliskokoukselle. Tällaista yhteisen jäsenaloitteen mahdollisuutta ei nyt ole.
Vaskon mukaan internetissä pitäisi voida kerätä esimerkiksi 25 000 seurakuntalaisen adressi jonkin laajaa kannatusta saavan aloitteen puolesta, ja se menisi suoraan kirkolliskokouksen käsittelyyn.
Toteutuessaan kansalaisten aloiteoikeus lisäisi Vaskon mielestä nykyaikaista kirkollista demokratiaa.
– Se lisäisi myös kirkon näkevyyttä julkisuudessa, koska tällaiset aloitteet olisivat mediatapahtumia. Samalla kirkko voisi kertoa selkeämmin, mitä hyvää se tekee.
Vasko jopa hehkuttaa, että uudistus olisi kirkollisen hallinnon alalla toteutuessaan eräs reformaatio-juhlavuoden 2017 merkkiteko!
– Nyt yhden kirkolliskokousedustajan tekemä aloite voi raueta, eikä kukaan kuule siitä mitään. Jos 25 000 ihmistä tekee yhteisen aloitteen, sen painoarvo on paljon suurempi, eikä sitä voi sivuuttaa, Vasko pohtii.
Hän sanoo, että kun kirkossa pohditaan uudistuksia, tämä idea voisi mennä samaan myllyyn.
Kuka voi tehdä aloitteita?
Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä nykyään vain piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat. Vähintään kymmenen hengen ryhmä voi puolestaan tehdä aloitteen hiippakuntavaltuustolle, joka voi harkita, onko aloitteessa ainesta kirkolliskokoukseen.
Kirkon nettisivuilla sanotaan melko ylimalkaisesti, että myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen asti. Sen tarkemmin ei kerrota, miten se tapahtuisi.
Kirkolliskokouksen pääsihteeri, varatuomari Katri Kuuskoski selventää, että tässä tarkoitetaan aloitetta, joka on käynnistynyt hiippakuntavaltuustolle tehdyn jäsenaloitteen ansiosta. Näin kansalaisaloite voi päätyä kirkolliskokoukseen monen mutkan ja suodattimen läpi.
– Tämä on pitkä tie. Tällainen aloite voi kompastua matkalla moneen kertaan, kun sitä puntaroidaan ja arvioidaan. En tiedä, onko yhtään yksityisen seurakuntalaisen tekemää aloitetta vielä päätynyt hyväksyttäväksi kirkolliskokouksessa, Vasko miettii.
Mahdollista päättää kirkolliskokouksessa
Kirkollisessa kielenkäytössä aloitetermit eivät ole täysin tuttuja. Esimerkiksi Vantaan seurakuntien lehti Vantaan Lauri kirjoittaa Setan entisen puheenjohtajan ja vastavalitun kirkkovaltuutetun Jorma Hentilän odottavan, että avioliittolain tiimoilta tulee jäsenaloite kirkolliskokoukselle. Tosin Hentilä sanoo 2.12. ilmestyneessä lehdessä, että kirkon ei pitäisi höyrytä eikä runnoa mitään päätöstä kovin kiireesti, vaan pohtia asiaa rauhassa omista lähtökohdistaan.
Vantaan Laurin mainitsemaa jäsenaloitetta kirkolliskokoukselle ei voi kuitenkaan tehdä nykyään mistään aiheesta. Jäsenaloitteen mahdollisuus on vasta Vaskon esittämänä ideana mielipidekirjoituksessa.
Kirkolliskokouksen pääsihteeri Kuuskoski arvelee, että Vantaan Laurissa tarkoitetaan edustaja-aloitetta tai hiippakuntavaltuustoon tullutta jäsenaloitetta.
Kuuskoski sanoo, ettei ole aiemmin kuullut, että kirkolliskokoukseen toivotaan suoraa jäsenaloitetta. Hänen mukaansa asiasta on täysin mahdollista päättää kirkolliskokouksessa.
– Joku kirkolliskokouksen edustaja voi ehdottaa tätä. Kaikki edustaja-aloitteet menevät kirkolliskokouksen käsittelyyn. Sitten vain muutetaan asiaa koskevat säädökset, jos ehdotus saa riittävän kannatuksen, Kuuskoski sanoo.