Annika Saarikko. Keskusta huomioi kirkolliset asiat monella eri tasolla. Puolueessa toimii muun muassa seurakuntavaalien alla kokoontuva kirkollisasian työryhmä.
– Kirkollisasiain työryhmä on käytännön järjestelytoimikunta. Se ei ota kantaa moraalikysymyksiin. Kannustamme kyllä jäseniämme käyttämään yhteiskunnassa toimimisen taitojaan kirkollisissa tehtävissä, sanoo Saarikko.
Maakunnallisella tasolla järjestäytyneet Keskustan seurakunta-aktiivit pohtivat muun muassa ehdokkaita kirkolliskokousvaaleihin.
Saarikon mukaan Keskustan suhdetta kirkkoon on sävyttänyt sen kannattajakunta, joista osa kuuluu vanhoillislestadiolaisiin. Puolueen perustamisen aikaan silloisessa Maalaisliitossa vaikutti kuitenkin tolstoilainen Santeri Alkio.
– Santeri Alkio painotti etiikkaa, eikä kirkko instituutiona ollut niin tärkeä. Alkio vaatikin, että valtio ja kirkko on erotettava, sanoo kirkkohistorian professori Jouko Talonen.
Myöhemmin Maalaisliiton kasvun myötä Alkio joutui taipumaan kirkkomyönteisempään linjaan, koska jäsenistössä oli paljon pappeja ja vanhoillislestadiolaisia, evankelisia ja herännäisyyteen kuuluvia. Herätysliikkeet vaikuttavat edelleen.
Talosen mukaan keskusta on ollut tietoisesti kirkkomyönteinen puolue 1930-luvun alusta lähtien.
– Yksi keskeinen missä Keskustan arvovalinnat näkyvät on Hannu Takkulan pysyminen europarlamentissa. Hän saa kannatusta uskonnollisista piireistä, sanoo Talonen.
Talosen mukaan 2000-luvulla Keskustassa ovat vaikuttaneet liberaali ja arvokonservatiivinen siipi. Puolueen johto on edustanut liberaalia linjaa.
– Vaalitappion jälkeen on näkyvissä selvä uudelleenarviointi, esimerkiksi puheenjohtaja Mari Kiviniemi ei aktiivisesti edistä sukupuolineutraalia avioliittoa, vaikka sen periaatteessa hyväksyykin.
– Tällä hetkellä Keskusta on kulkemassa kohti arvokonservatiivista suuntaa. Paavo Väyrysen presidenttikampanjan yksi slogan on ”hengelliset arvot”. On kuitenkin muistettava, että 1970-luvun nuori ”radikaali uudistaja” Väyrynen kannatti Jumalan nimen mainitsemista Suomen rikoslaissa, sanoo Talonen.
Puolueen tilaisuuksien yhteydessä on välillä myös hengellistä ohjelmaa. Esimerkiksi Keskustan maakunnalliset piirit järjestävät kirkkopyhiä, elokuun lopussa Sastamalassa puhujana oli Mari Kiviniemi.
– Yksi ilmentymä keskustan kirkkosuhteesta oli viime viikonloppuna, kun puoluevaltuusto piti syyskokouksen Oulussa. Viralliseen ohjelmaan oli merkitty adventtikirkko. Se oli tietysti vapaaehtoinen, mutta aika moni noudatti sitä, Saarikko sanoo.
– Ymmärrän kyllä vanhan ja arvokkaan perinteen, että politiikka ja uskonto on pidettävä erillään, mutta mielestäni dialogia niiden välillä pitää olla. Kirkko on luonteva osa keskustalaisuutta, mutta ei mitenkään läpitunkevaa.
Juttu on osa sarjaa, jossa Kotimaa24 esittelee eduskuntapuolueiden kirkollisia toimielimiä. Lue: