Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) eilen Karlsruhessa päättynyt yleiskokous hyväksyi viimeisenä kokouspäivänään joukon lausuntoja, joihin kuului myös Israel/Palestiina-asiakirja ”Seeking Justice and Peace to All in the Middle East”.
Asiakirjassa käsitellään Lähi-idän alueella vallitsevaa tilannetta, mutta se painottaa eniten Israelin ja Palestiinan kriisin eri ulottuvuuksia.
Asiakirja tunnustaa Israelin paikan maailman kansojen joukossa ja sen oikeutetut turvallisuustarpeet. Mutta samaan aikaan KMN tunnustaa palestiinalaisten oikeudet itsemääräämiseen ja muistuttaa Israelin miehittämille palestiinalaisalueille rakennettujen siirtokuntien olevan laittomia.
Tekstissä viitataan myös siihen, että esimerkiksi monet kansainväliset, israelilaiset ja palestiinalaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat viime aikoina luonnehtineet Israelin politiikkaa ja tekoja ”apartheidiksi”.
”Tässä yleiskokouksessa jotkut kirkot ja delegaatit tukevat voimakkaasti tämän termin [apartheid] käyttämistä tarkkana kuvauksena Palestiinan/Israelin kansojen reaalisesta kokemuksesta. Toiset taas pitävät sitä sopimattomana, epätarkoituksenmukaisena ja kivuliaana. Emme ole tässä asiassa samaa mieltä.”
KMN haluaa asiakirjassaan kuulla erityisesti Israel/Palestiina-alueen kristittyjä, jotka kohtaavat esimerkiksi uhkailua, rikkomuksia ja pyhille paikoille pääsemisen rajoittamista.
Asiakirja koskettelee myös Syyriaa ja sen asukkaiden kärsimyksiä.
”Dokumentti on paras odotettavissa ollut lopputulos”
Jo Karlsruhen yleiskokouksen aattona esiintyi pelkoja, että yleiskokous saattaisi tuomita Israelin ”apartheid-valtioksi”. Pelkojen taustalla oli esimerkiksi KMN:n uudeksi pääsihteeriksi valitun eteläafrikkalaisen Jerry Pillayn vuonna 2016 julkaisema Israel/Palestiina-teksti.
Karlsruhessa yleiskokoukselle puhui myös uskontojen välisen dialogin asiantuntijana, yhdysvaltalainen rabbi David Fox Sandmel . Hän arvioi Kotimaalle, että yleiskokouksessa syntynyt keskustelu oli ymmärrettävää.
– KMN:ssä on paljon jäsenkirkkoja. Siksi on ymmärrettävää, että syntyy keskustelua ja voimakkaita mielipiteitä ja tunteita siitä, mitä on tapahtumassa israelilaisten ja palestiinalaisten, tai juutalaisten, kristittyjen ja muslimien välillä.
Sandmel arvioi KMN:n dokumenttia kahdella tavalla.
– Mielestäni siinä on paljon asioita, jotka ovat ongelmallisia, tai joista en voi olla samaa mieltä, Sandmel toteaa.
– Mutta siinä todetaan myös selvästi, että KMN ymmärtää Israelilla olevan oikeuden puolustaa kansalaisiaan. Lisäksi asiakirja välttää Israelin nimeämisen ”apartheid-valtioksi”. Se on hyvin tärkeää.
Sandmel toteaa, että mielipiteiden kirjon huomioon ottaen dokumentin lopputulos oli luultavasti paras odotettavissa ollut.
Kaikkein tärkeimpänä hän pitää sitä, että KMN:n asiakirja jättää tilaa jatkuvalle keskustelulle tulevaisuudessa.
Yhtenä esimerkkinä asiakirjan ongelmallisista kohdista Sandmel nostaa maininnat kristittyjen katoamisesta Pyhältä maalta.
– Jos katsotaan Israelin valtion tilastoja, kristittyjen määrä käsitykseni mukaan itse asiassa lisääntyy. Muualla Lähi-idässä, esimerkiksi Syyriassa, sitä pois muuttoa toki tapahtuu, David Fox Sandmel sanoo.
Arkkipiispa Luoma: ”Oleellista on kuunnella tarkasti Lähi-idän kristittyjen ääntä”
Arkkipiispa Tapio Luoma kommentoi Kotimaalle, että Seeking Justice and Peace in the Middle East -asiakirja pyrkii otsikkonsa mukaan etsimään kaikkia koskettavan oikeudenmukaisuuden ja rauhan saavuttamisen edellytyksiä Lähi-idässä.
– Se keskittyy Israelin ja palestiinalaisten väliseen jännitteeseen. Keskustelu asiakirjasta oli yleiskokouksessa vilkasta. Puheenvuoroja käytettiin paljon. Niissä kuvastui aihepiirin vaikeus.
Luoman mukaan dokumentti on lopulta hyvin tasapainoinen pohtiessaan toisaalta Israelin oikeutta turvallisiin rajoihin ja toisaalta palestiinalaisten oikeutta ihmisarvoiseen elämään perinteisillä asuinsijoillaan vailla Israelin valtion painostusta.
Asiakirjassa kuvataan Luoman mukaan painetta, jonka mukaan Israelia pitäisi kuvata apartheid-valtioksi.
– Tällaista luonnehdintaa asiakirja ei kuitenkaan tee, vaan tyytyy toteamaan tällaisenkin tulkinnan olemassaolon ja tarpeen tutkailla sitä jatkossa lisää.
Oleellista asiakirjassa on Luoman mielestä myös pyrkimys kuunnella erityisen tarkasti Lähi-idässä edelleen asuvien kirkkojen ja kristittyjen ääntä.
– Huoli kristillisen uskon hiipumisesta synnyinalueellaan vaikeiden olojen vuoksi onkin aiheellinen, Luoma sanoo.
Intialaispiispa Abraham Mar Paulos: ”Olemme kirkossamme oikeutetusti apostoli Tuomaan perillisiä”
Kommentti: Ekumeeninen puistomessu todentaa teologisesti pienintä yhteistä nimittäjää
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!