I.A.O.:n loppuasiakirjan mukaan valtion tulee estää ja pyrkiä ehkäisemään rikkomukset uskonnonvapautta vastaan.
Konferenssi vetoaa samalla myös valtioihin, jotta ne käyttäisivät käytössään olevia keinoja ortodoksisten kirkkojen puolustamiseksi alueilla, joilla on poliittisia levottomuuksia ja kriisejä. Maissa, joissa ortodoksit ovat vähemmistönä, erityisesti Lähi-idässä, on vaarana, että valtio ajautuu suosimaan maan valtauskontoa.
I.A.O.:n mukaan valtioilla yleensä ottaen ei ole vastuu pelkästään eri maiden sotilaallis-poliittisen turvallisuuden takaamisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, vaan valtion pitää edistää myös perheiden hyvinvointiin ja ihmisten hengellisyyteen liittyviä vallitsevia moraalisia näkemyksiä. ”Tässä suhteessa kirkon katsotaan toimivan valtion roolia täydentävänä erottamattomana osana sitä yhteiskuntaa, jonka hengellisen ja moraalisen perustan se muodostaa.”
”Kaikki yritykset muodostaa ’siviiliyhteiskuntaa’ ilman kirkon myötävaikutusta johtaa lisääntyvässä määrin uuteen ’sekulaariin totalitarismiin’, jonka pyrkimyksenä on kitkeä yhteiskunnasta kirkon kaikki vaikutusmahdollisuudet, marginalisoida kirkko julkisesta elämästä ja estää sitä julkisesti ilmaisemasta moraalisia näkökantojaan tai arvostelemasta valtaa pitävien päätöksiä tai toimia.”
Konferenssi vetoaa kirkkoihin, että ne vahvistaisivat modernin yhteiskunnan demokraattisten instituutioiden lujittumista ja puolustaisivat kulttuurista moninaisuutta ja monikulttuurisuutta ja auttaisivat vähäosaisia.
Interparlamentary Assembly on Orthodoxy (I.A.O.) järjisti yhteistyössä Suomen Eduskunnan, Helsingin Ortodoksisen Hiippakunnan ja Kulttuurikeskus Sofian kanssa tiistaina 18. lokakuuta 2011 konferenssin otsikolla Kirkon kehitys – Suhteet valtioon apostoli Paavalin ja itäisen ortodoksisen tradition valossa. Konferenssin työskentelyyn osallistui parlamentaarikkoja, poliittisia vaikuttajia ja akateemisen maailman edustajia sekä kristillisiä ajattelijoita ja kirkkojen edustajia.
Lue myös: Ortodoksinen yhteistyöelin kokoaa kansanedustajia Suomeen