Huivin käyttöä pitkään pohtinut Noor Assad Kasvatuksen päivillä: Koulukiusaamisen syy ei ole pelkkä

Kirkon kasvatuksen päivillä keskusteltiin myös uskonnon näkymisestä kouluissa ja päiväkodeissa. Islamin opettaja Sari Medjadji kertoi, että hänellä on kouluissa kolmenlaisia oppilaita. Osa on saanut perheessä uskonnollisen kasvatuksen ja tietää asioista paljon. Osa ei tiedä, mutta on kiinnostunut omasta uskonnostaan ja haluaa opettaa koulussa oppimiaan asioita myös vanhemmilleen. Kolmatta ryhmää uskonto ei voisi vähempää kiinnostaa.

Medjadji painotti oman uskonnon opettamisen tärkeyttä.

– Kerran eräs oppilas tuli kysymään minulta, että eikö olekin niin, että kaikki muut kuin islaminuskoiset pitää tappaa. Kävimme sitten asiasta perusteellista keskustelua. Jos omaa uskontoa ei opeteta koulussa, lapset ja nuoret hakevat tietonsa hyvinkin arveluttavilta nettisivustoilta.

Medjadjin mukaan muut oppilaat eivät kiusaa huivia käyttäviä tyttöjä. Sen sijaan huivia käyttävät kiusaavat niitä muslimityttöjä, jotka eivät käytä huivia.

– Olen joutunut usein puuttumaan tähän tiukasti. Painotan, että on jokaisen perheen oma asia, mitä huivin käytöstä ajatellaan.

Nuori muslimi Noor Assad ei käyttänyt huivia pienenä lapsena. Hän pohti sen käyttöön ottoa pitkään.

– Kun olin varma islamilaisesta identiteetistäni, halusin alkaa käyttää huivia. Pelkäsin kuitenkin, vaikuttaisiko se esimerkiksi työnsaantiini. Vähitellen aloin ajatella asiasta laajemmin. Tajusin, että en oikeastaan edes halua sellaisen työnantajan palvelukseen, joka ei pysty kunnioittamaan valintaani, Assad kertoi.

Päätöksensä jälkeen häntä ei pelottaneet ulkopuolisten reaktiot, vaan tuttujen koulukavereiden palaute.

– Mutta kukaan ei sanonut mitään, päätöstäni kunnioitettiin.

Assadin mukaan koulukiusaaminen on monimutkainen asia, joka voi alkaa useasta eri syystä, kuten erilaisuudesta tai etnisestä taustasta. Kiusaamisen kohteena voi olla näistä syistä myös muslimi. Pelkkä uskonto ei Assadin mielestä ole sellainen asia, joka altistaa kiusaamiselle.

Koulun joulukirkon rinnalle joulumoskeija

Apulaisrehtori Ismo Laitinen Jyväskylän Huhtasuon yhtenäiskoulusta kertoi, että kouluun on toivottu tilaa, jossa muslimioppilaat voisivat rukoilla kesken koulupäivän.

– Tähän emme ole kuitenkaan lähteneet, koska uskonnonharjoittaminen ei kuulu koulutyöhön.

Laitinen totesi, että muslimien kanssa ei ole myöskään sovittu virallisesta kouluyhteistyöstä toisin kuin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Syynä eivät kuitenkaan ole ennakkoluulot vaan se, että Jyväskylän moskeijassa ei ole ainuttakaan palkattua työntekijää. Ei siis ole virallista tahoa, jonka kanssa tehdä yhteistyösopimusta.

Noor Assad kertoi, että helsinkiläisessä koulussa oli joulukirkon aikaan järjestetty muslimioppilaille joulumoskeija eli käynti moskeijassa.

– Tämä on hyvä idea, Laitinen sanoi.

Keskustelun yhtenä teemana oli se, saako toisen uskonnosta kysyä. Ismo Laitinen ja Sari Medjadji olivat yksimielisiä siitä, että saa.

– Siitä pitää kysyä, jotta opimme ymmärtämään toisiamme. Ymmärryksen lisääminen vähentää konflikteja. Jos koulussa askarrellaan säästöpossu, opettaja voi tarjota muslimioppilaalle mahdollisuutta valita joku toinen eläin. Näin isä ei kotona suutu siitä, että lapsi tuo kotiin eläimen joka on haram, kielletty, Medjadji sanoi.

Noor Assad nosti esiin erilaisen näkökulman. Hänen mielestään vertaisilta saa kyllä kysyä uskonnosta, mutta aikuisen ei pidä kysyä siitä lapselta ainakaan muiden edessä.

– Jos opettaja käskee oppilaan vaikka kertoa muille ramadanista, se voi olla pienelle lapselle hyvin ahdistava tilanne.

Kuva: Alpo Syvänen. Noor Assad ja Ismo Laitinen keskustelevat Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä.

Oikaisu 22.1.2019 kello 11.26: Korjattu otsikkoa lisäämällä siihen sana ”pelkkä” ja poistamalla lopusta ”vaan erilaisuus”. Lisätty tekstiin Noor Assadin näkemys koulukiusaamisesta ja poistettu epätarkempi muotoilu. Täydennetty Assadin sitaattia, joka koski työnantajia.

Lue myös:

Seksuaalisuus ja erilaiset perheet ovat yhä vaikeita aiheita seurakunnille, todettiin Kirkon kasvatuksen päivillä

Paneeli: Hengellinen väkivalta on vähentynyt kristillisessä kasvatuksessa viime vuosikymmeninä

Kasvatuksen päivät: Messujen oltava lapsimyönteisiä – Kirkkoherra: Lapseni ilmoitti seurakunnalle kakkahädästään

Rap-artisti Uniikin isoisä selvisi keskitysleiriltä – ”Juutalaisuus on minulle hirveän tärkeä perintö”

Kasvatuksen päivät alkavat tiistaina – aiheina hengellinen kasvurauha ja lapsiystävällisen kirkon rakentaminen

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKolumni: Onko seurakuntavaaleissa äänestäminen se, missä kirkon huoli sieluista näkyy?
Seuraava artikkeliPiispa Jari Jolkkonen: Ehtoollisteologian painotuserot eivät enää erota luterilaisia ja katolilaisia

Ei näytettäviä viestejä