Lomailin Kanariansaarilla aivan suomalaisten perinteisesti suosiman lomakaupungin Playa del Inglesin kupeessa Melonerasissa.
Se on niin sanotusti parempi alue, minkä huomasin viimeistään siitä, että varsin suppealla alueella oli kymmenkunta hinnakkaiden laatukellojen myymälää. Ehkä kello- ja kultakauppaketjujen markkinointitutkimuksissa oli havaittu, että lomailevat ihmiset ovat todennäköisiä arvokellojen ostajia.
Mikä saisi lomailijan kaivamaan kuvetta ja investoimaan monen tuhannen euron hintaiseen aikarautaan shortsit jalassa?
Uskon, että takana olisi turistin käsitys ajasta ja sen arvosta. Ostamalla kalliin kellon ostat itsellesi aikaa. Jopa ajattomuuden. Turismi on muutenkin täynnä vertauskuvallisuutta alkaen siitä, että turismin juuret ulottuvat pyhiinvaelluksiin.
Pyhiinvaellus kesti viikkokausia ja siihen kuului paljon muutakin kuin vain rukous jonkun pyhimyksen haudalla. Matkalla yövyttiin, syötiin, laulettiin ja tutustuttiin uusiin ihmisiin ja vieraisiin paikkoihin.
Nykyturistikin on aina liikkeellä isomman asian vuoksi ajassa, aikaa vastaan ja ajan kanssa.
***
Suomesta ulkomaille tehdään Tilastokeskuksen mukaan vuosittain kaikkiaan yli kahdeksan miljoonaa erilaista vapaa-ajan matkaa (2015). Eniten lomatunnelmissa käydään Virossa, seuraavina tulevat Espanja ja Ruotsi. Varsinkin talviaikaan suomalaiset hakeutuvat ymmärrettävästi lämpöön ja aurinkoon.
Monet suosikkikohteet pitävät pintansa vuodesta toiseen, mutta esimerkiksi Egyptiin suuntautuva matkailu väheni viitisen vuotta sitten maan poliittisten levottomuuksien ja turisteihin kohdistuvan väkivallan vuoksi. Nyt tammikuun puolivälissä ulkoministeriön antamassa Egyptiä koskevassa matkustustiedotteessa sanotaan, että suomalaistenkin tuntemiin Siinain kohteisiin, kuten Pyhän Katariinan luostariin tai Sharm El Sheikhiin, ei pitäisi matkustaa lainkaan.
Suhdanteet muuttuvat toki nopeasti, mutta Egyptin kannalta tilanne on lähes katastrofaalinen. Matkailun on arvioitu parhaimmillaan koskeneen suoraan tai epäsuorasti 16 miljoonaa egyptiläistä.
Myös Turkin matkailijamäärät ovat romahtaneet maan turvallisuustilanteesta johtuen.
Lomalle voi asettaa karkeasti ottaen neljänlaisia tavoitteita: lepo, toiminta, kokemukset ja sivistyminen. Parhaassa tapauksessa lomalla toteutuvat kaikki tavoitteet.
Loma tähtää myös virkistymiseen, uudistumiseen ja jaksamiseen. Loma vie uuteen ympäristöön, jonka jälkeen omat arkiset ympyrät voivat näyttäytyä uudessa valossa. Lomalla myös niin sanotusti akut latautuvat.
Loma on usein myös lupa hemmotella itseään ja kokeilla jotain uutta harrastusta. Moni on esimerkiksi innostunut sukelluksesta lomamatkoillaan – uusista ruokaan liittyvistä löydöistä puhumattakaan.
Loma on eräänlaista ajan pysäyttämistä. Lomalla eivät päde arjen lainalaisuudet, vaan oleminen näyttäytyy enemmän hetkessä elämisenä ja spontaanina.
***
Matkailulehti Mondon asiantuntijoiden mukaan tämän hetken ehdoton toive lomalta ovat aidot kokemukset. Ne luonnollisesti vaihtelevat ihmisestä riippuen alkuperäisestä luonnosta paikalliseen ravintolaan suurkaupungin sivukujalla.
Matkailuilmiöitä ovat myös yhteisöllisyys ja jakaminen, lentojen halpeneminen, sosiaalisesti ja eettisesti vastuullinen matkailu sekä turvallisuus.
Yksi matkailun erityinen ja alati pinnalla oleva muoto on ostosmatkailu. Suomi on ollut saavana osapuolena, kun venäläiset ovat käyneet täällä täydentämässä varastojaan. Paljon bisnestä on myös rakennettu itänaapurin varaan.
Suomalaiset puolestaan tekevät ostoksia Virossa ja Euroopan kaupungeissa. Ruoho on tunnetusti vihreämpää aidan takana ja shoppailu kivempaa naapurissa.
***
Kuten lomalaisena panin merkille, useimmat Kanarian kelloliikkeet myivät myös kalliita merkkikoruja. Niissä on kyse samasta asiasta kuin kellojen kohdalla, tosin hieman eri näkökulmasta: arvon ja arvokkuuden ostamisesta itselle tai lahjaksi annetusta arvostuksesta.
Lomalainen hellii itseään paitsi lämmöllä ja kiireettömyydellä myös kaikenlaisilla ostoksilla. Aivan erityisestä vertauskuvallisesta ostoksesta on kyse silloin, kun hän palkitsee itsensä kellolla tai korulla.
Aika on rahaa ja timantit ovat ikuisia. Tai niin ainakin modernin pyhiinvaeltaja-lomailijan halutaan uskovan. Hän etsii arvokasta aikaa ja omaa arvoaan.
Kuvat: Olli Seppälä