Kirkko ja lähetysjärjestöt ovat sopineet yhteisistä lähetystyöntekijöiden koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä. Uudistunut lähetystyöntekijöiden koulutus on sidottu osaksi kirkon henkilöstökoulutusjärjestelmää, ja sen suorittaneet saavat kirkolta todistuksen koulutuksen suorittamisesta.
Tavoitteena on, että kirkon eri lähetysjärjestöjen läheteilleen antamat koulutukset olisivat keskenään yhteismitallisia, kertoo kansainvälisen työn koordinaattori Vesa Häkkinen Kirkon lähetystyön keskuksesta.
Moduulimuotoinen 35 opintopisteen kokonaisuus koostuu viidestä pakollisesta ja kahdesta vapaavalintaisesta kurssista.
– Jokaisella moduulilla on tietyt tavoitteet ja sisällöt. Oli toteuttaja kuka tahansa, sisällöistä ja tavoitteista on yhteisymmärrys, Häkkinen sanoo.
Lähetysjärjestöt vastaavat edelleen pääasiassa omien työntekijöidensä kouluttamisesta. Koulutusta järjestävät lähetysjärjestöjen lisäksi Kirkon koulutuskeskus ja Kirkon lähetystyön keskus.
Pitkät lähiopetusjaksot eivät enää toimi tässä ajassa
Koulutusyhteistyö ja monimuoto-opetus on ollut kirkon lähetysjärjestöissä arkipäivää jo pitkään.
Perinteisiä yhtäjaksoisia lähetyskursseja ovat viime vuosina järjestäneet vain Kylväjä ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.
Kansanlähetys on järjestänyt lukuvuoden mittaisia lähetyskursseja Kansanlähetysopistolla. Viimeisin kurssi alkoi vuonna 2016 ja seuraava on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2019. Kylväjä järjestää vuosittain syyslukukauden mittaisen kurssin Kauniaisissa yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa.
Viime vuosina Kylväjän kurssille on osallistunut myös Medialähetys Sanansaattajien lähettejä. Sansa ei ole koskaan järjestänyt omaa lähetyskurssiaan vaan ostanut lähetystyöntekijöidensä koulutuksen muilta järjestöiltä.
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys on niin ikään aiemmin kouluttanut omia lähettejään Kylväjän ja Kansanlähetyksen kursseilla. Viime vuosina valtaosa Sleyn lähetyskandidaateista on kuitenkin suorittanut opintonsa monimuoto-opetuksena.
Suomen Lähetysseurassa yhtäjaksoisista lähetyskursseista luovuttiin vuonna 2009. Sittemmin lähetit ovat opiskelleet 35 opintopisteen kokonaisuuden monimuoto-opetuksena. Viime vuosina koulutussuunnitelmia on räätälöity kullekin lähetystyöntekijälle sopivaksi.
– Uusi koulutussuunnitelma vastaa siis sitä mallia, johon olemme jo olleet siirtymässä, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.
Siirtymää pitkistä lähiopetusjaksoista perustellaan ajan vaatimuksilla. Monien lähetystyöhön haluavien olisi vaikea irrottautua opinnoista, työstä tai perhe-elämästä kuukausiksi. Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen suoritti puolisonsa kanssa heille räätälöidyt lähetystyöntekijän opinnot monimuoto-opetuksessa jo vuonna 2007.
– Meillä oli molemmilla kokopäivätyö ja kouluikäinen lapsi. Irtautuminen olisi ollut täysin mahdotonta, Auvinen sanoo.
Myös Kansanlähetyksessä koko lukuvuoden pituisesta kurssista saatetaan tulevaisuudessa luopua, kertoo lähetysjohtaja Mika Tuovinen.
– Meille on tärkeää se, että työntekijä tuntee järjestön ja järjestö työntekijän. Tarkoitus on pitää kiinni laajasta koulutuksesta, mutta muotoa arvioimme jatkuvasti. Päätöksiä ei ole kuitenkaan tehty.
Yhteiset kurssit tuovat näkyväksi erilaiset raamattukäsitykset
Kirkon yhteisessä lähetystyöntekijöiden koulutussuunnitelmassa kaikille pakollisia kursseja on viisi. Niistä kahden järjestäminen on kokonaan Kirkkohallituksen vastuulla.
Jatkossa kaikki komennukselle valmistautuvat lähetystyöntekijät osallistuvat Kirkon koulutuskeskuksen järjestämälle Raamattua, rukousta ja spiritualiteettia käsittelevälle kurssille sekä kurssille, jonka aiheena on kirkon missio ja oma tehtävä.
Vesa Häkkisen mukaan yhteisten kurssien tavoitteena on tuoda näkyväksi erilaiset raamattukäsitykset ja toisaalta vahvistaa lähetystyöntekijöiden identiteettiä nimenomaan kirkon ja oman kotiseurakuntansa työntekijöinä.
Muissa pakollisissa opinnoissa käsitellään lähetystyön ammatillisia ulottuvuuksia, uskontojen kohtaamista ja monikulttuurisen työyhteisön johtamista. Pakollisten opintojen lisäksi opintokokonaisuus sisältää kaksi vapaavalintaista kurssia.
Niistä toinen voi olla järjestökohtainen osio. Se on opetusta esimerkiksi järjestön hankkeista ja yhteistyökumppaneista.
– Järjestö tuntee ympäristön, johon lähetystyöntekijä on lähdössä. Siellä osataan kädestä pitäen opastaa ja kertoa, mitä työympäristö vaatii. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä järjestön omia painotuksia, jotka voivat liittyä työotteeseen ja osin toki myös teologisiin painotuksiin, Häkkinen sanoo.
Järjestöt voivat täydentää koulutusta haluamallaan tavalla
Koulutussuunnitelman sisältöön ollaan eri järjestöissä pääasiassa tyytyväisiä. Kylväjän koulutuspäällikön Pentti Marttilan mukaan uusi opetussuunnitelma ei juuri vaikuta Kylväjän järjestämään koulutukseen.
– Kaikkia osa-alueita on käsitelty opetuksessa aikaisemminkin, mutta nyt sisällöt ovat tarkentuneet ja selkiytyneet kokonaisuuksiksi.
Marttila olisi toivonut, että koulutussuunnitelma olisi sisältänyt nykyistä enemmän raamattuopintoja ja missiologian opetusta.
Toisaalta järjestöt voivat edelleen antaa omille työntekijöilleen tarpeelliseksi katsomaansa opetusta myös koulutussuunnitelman ulkopuolelta. Esimerkiksi Kylväjän lähetyskurssi on kokonaisuudessaan noin 5–10 opintopistettä kirkon lähetystyöntekijän koulutusta laajempi.
Kansanlähetyksen vuoden pituinen lähetyskurssi on huomattavasti kirkon lähetystyöntekijän koulutusta laajempi. Kansanlähetysopiston lähetyslinjan linjavastaavan Timo Tuikan mukaan omasta lähetyslinjasta aiotaan pitää kiinni myös jatkossa. Kirkon lähetystyöntekijän koulutukseen vaadittavat moduulit sidotaan osaksi opetusta.
– Oma lähetyslinja mahdollistaa myös sellaisten teemojen mukaan ottamisen koulutukseen, joita ei moduuleissa ole mukana, Tuikka sanoo.
Rolf Steffanssonin mielestä koulutussuunnitelma antaa riittävästi tilaa kunkin järjestön omalle työnäylle ja painotuksille. Hän kuitenkin toteaa, että keskusteluja koulutuksen sisällöistä täytyy jatkaa.
– Omassa työssämme näemme, että rauhan ja sovinnon sekä ympäristön ja kestävän kehityksen merkitys nousee lähetystyössä. On tärkeää, että jatkossa kehitämme näille teemoille koulutussisältöä.
Ville Auvinen kehuu kokonaisuutta monipuoliseksi ja riittävän joustavaksi. Hän arvelee, että Kirkon koulutuskeskuksen järjestämällä yhteisellä raamattukurssilla saatetaan käydä kiivaitakin keskusteluja.
– Herätysliikekentällä ja kirkossa yleensäkin raamattukäsitys herättää keskustelua. Mutta ei keskustelu ketään tapa.
Sansassa lähettien koulutuksesta vastaavan Timo Reuhkalan mielestä on hyvä, että yhteisissä opinnoissa lähetit oppivat tuntemaan lähettejä myös muista järjestöistä.
– Läheteille on tärkeää kohdata eri tavalla ajattelevia Suomessa. Maailmalla törmää paljon suurempiin eroihin.
Jatkossa kaikille läheteille yhteisiä kursseja voisi Reuhkalan mielestä olla enemmänkin, jopa niin että lähetysjärjestöjen tehtäväksi jäisi vain omien lähettiensä perehdyttäminen.
– Olisi hyvä, jos Kirkon lähetystyön keskus ottaisi mahdollisimman paljon vastuuta lähettien kouluttamisesta.
Kuva: Outo Rajala. Kylväjän viime syksyn lähetyskurssin osallistujat siunattiin Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa viime syyskuussa. Kylväjän kurssi oli kuluneena lukuvuonna ainoa kirkon lähetysjärjestön järjestämä perinteinen yhtäjaksoinen lähetyskurssi.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.