Aku Visala: ”Konfliktitarina tieteen ja uskonnon ikuisesta taistelusta voitaisiin jo unohtaa”

Uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala on tyytyväinen. Hänen uskontojen ja tieteiden suhdetta käsittelevälle kurssilleen Helsingin yliopistossa ilmoittautui 80 maisteriopiskelijaa. Käyttöön oli otettava suunniteltua puolta isompi sali.

‒ Uskonnon ja tieteen suhde on julkisessa keskustelussa sen verran esillä, että aihe askarruttaa. Mukaan on lähtenyt jopa muutamia kognitiotieteen ja filosofian opiskelijoita, Visala kertoo.

Kurssilla yhdistellään eri tieteiden näkökulmia. Systemaattisen teologian lisäksi työkaluina ovat historiantutkimus, filosofia ja uskontotiede.

‒ Jumalan olemassaolo sekä jumalauskon yhteensopivuus evoluutioteorian kanssa ovat tietysti vakioaiheita. Tutkimusten mukaan kreationismi lisääntyy myös Euroopassa ja Lähi-idässä. Tämä on huono juttu, koska tieteestä tulee politiikan ja uskonnollisen jyystön pelinappula, Visala arvioi.

Evoluutioteorian lisäksi suurennuslasin alle pääsevät muun muassa tieteen menetelmien luonne, tieteen historia sekä kognitiotieteiden ja teologisen ihmiskäsityksen suhde.

Suomessa teologiatiedettä harjoitetaan ilman kirkollista kontrollia

Tieteen määritelmät muuttuvat ja niihin pitää suhtautua varauksella, Visala muistuttaa. Arkimääritelmän mukaan tiede perustuu havainnosta johdettuihin teorioihin vailla arvoja.

‒ Yritän osoittaa kurssilla, että määritelmä ei ole hyvä. Nykyisen käsityksen mukaan tiede ei perustu havainnoista johdetuille teorioille, vaan teorioita testataan havainnoilla.

Visalan määritelmä tieteelle voisi olla tällainen: järjestelmällistä ja yhteisöllistä toimintaa, jossa pyritään mahdollisimman läpinäkyvillä tavoilla saamaan selville totuuksia.

Teologian pysyminen tieteiden joukossa ei ole itsestäänselvyys. Jos teologia on ”ideologisesti uskontoihin sitoutunutta toimintaa”, sen asemaa nyky-yliopistossa on helppo arvostella. Visalan mielestä syytös on turha.

‒ Monet teologiset tiedekunnat ovat sitoutuneita joko protestanttisiin kirkkoihin tai katoliseen kirkkoon. Meillä ei ole näin. Tiedettä harjoitetaan ilman uskonnollista tai kirkollista kontrollia tai hyväksyntää.

”Yksinkertaiset vastaukset eivät kelpaa”

Visala muistuttaa, että teologia ei ole ennakko-oletuksista vapaata sen enempää kuin muutkaan ihmistieteet. Unelma kokonaan arvovapaasta ja ideologiasta vapaasta ihmistieteestä on harha. Tärkeää on tehdä arvovalinnat ja ennakko-oletukset mahdollisimman selkeiksi. Juuri tämä on Visalan mielestä teologian tehtävä.

‒ Teologia pitää lisäksi yllä julkisen keskustelun tasoa. Jos Jumalaa koskevia juttuja ei pohdita tutkimuksessa, keskustelu siirtyy kokonaan maan alle, nettipalstoille ja muualle. Silloin ei laatu ole kummoista.

Vaikka tieteen ja uskonnon suhde on monimutkainen, Visala toivoo, että aiheeseen jaksettaisiin kirkossakin perehtyä huolella.

‒ Yksinkertaiset vastaukset eivät kelpaa. Jotkut ajattelevat, että tieteen ja uskon välillä on aina ristiriita. Toiset taas ajattelevat, ettei mitään ristiriitaa edes voi olla. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Visalan mielestä ei kannata uskoa yksinkertaisia tarinoita siitä, kuinka kirkko on jarruttanut tieteen kehittymistä. Yhtä aiheetonta on rummuttaa, että kristinusko on synnyttänyt modernin luonnontieteen.

”Tiede kuuluu kaikille”

Konfliktitarina tieteen ja uskonnon ikuisesta taistelusta on 1800-luvun luomus, jonka voi Visalan mielestä unohtaa. Aiheesta kiinnostuneille hän suosittelee tutustumista esimerkiksi tieteenhistorioitsija Peter Harrisonin ajatuksiin.

‒ Ehkä on olemassa myös sellainen harhakäsitys, että tiede ajaa sekularisaatiota. Ensin oli pimeä uskonnon aika, sitten tuli järjen ja tieteen aika, joka poistaa uskonnon. Tämäkään ei pidä paikkaansa.

Aku Visala on kirjoittanut uskonnon ja tieteen suhteesta tuhansia sivuja ja luennoi aiheista ahkerasti. Mikä häntä innostaa?

‒ En halua, että kulttuurisodat tulevat Suomeen tavalla, joka lisää epäluottamusta tieteeseen. Tiede kuuluu kaikille. Meillä on ihmiskuntana edessä isoja ongelmia. Niitä pitäisi pystyä ratkaisemaan

Kuva: Danielle Miettinen

Lue myös:

Suomalainen teologi NASA:n palveluksessa: ”Arvostan kosmoksen älyttömyyttä”

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKiihtelysvaaran kirkon paloa tutkitaan törkeänä vahingontekona
Seuraava artikkeliKolumni: Me voisimme puhua vanhurskauden sijaan harmoniasta

Ei näytettäviä viestejä